Menon nimi on siis perinteinen Heavy Metal, bändin omin sanoin obscure-sellainen. Pitääkö lupaus?
A-puoli, Obsessed By Metal, on menevämpi kappale, jossa on sopivan helposti mieleenjäävä kertsi. Jos ei muuta, niin ainakin tämän osaa huutaa keikalla mukana. Edeltävällä demolla nopeat biisit olivat ehkä hieman ontuvia, mutta nyt on parannettu roimasti tällä alueella. Lisämausteena hammond-urku tuo kivan, omankuuloisen sävyn. Joskin hammondia säästellään ehkä hieman turhaan. Mielellään sitä kuulisi enemmänkin, varsinkin sopivan härskisti toteutettuna!
Jotenkin minun mielessä ensimmäiset mielleyhtymät tästä kappaleesta osoittavat 80-luvun alun ruotsalaisiin nimiin, kuten Heavy Load, Gotham City, Torch ja Overdrive. Hieman enemmän kun näitä jäi miettimään, niin ehkä Overdrivea ollaan lähimpänä.
B-puoli, Infernal, alkaa hivenen aavemaisesti, kasvaa eeppiseksi hidasteluksi ja huipentuu tempon nousuun reippaasti ylöspäin ikään kuin lopulliseksi kliimaksiksi. Yhtye on yhä parhaimmillaan tunnelmallisten, Doom Metalin ja Heavy Metalin rajaa rikkovien sävellysten kanssa. Itse jäin aika kovasti koukkuun juuri tähän B-puoleen ja Infernal on soinut läpi useamman kerran jo pelkästään tämän tekstin kirjoituksen ja muokkauksen aikana. Jos tätä tahtoo johonkin muuhun yhtyeeseen verrata, niin ehkäpä The God Behind The God -aikainen Spiritus Mortis voisi olla lähellä samoja tunnelmia.
Vastaus aiempaan kysymykseen on kyllä. Julkaisusta kuultaa läpi hienosti 80-luvun "obscure" Heavy Metal, tai "käppähevi", toteutettuna varsin hyvällä maulla. Ilmeisesti yhtyeellä on tarkoituksena äänittää täyspitkä syksymmällä ja ainakin tämän seiskan perusteella odotukset älppärin suhteen ovat kovat.
Julkaisua on saatavilla ainakin Äxästä ja sähköpostilla osoitteesta Semistimiinuksella ät gmail.com.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti